Kivuton, hyvin toimiva keho          www.topis.fi

Kipu

saa ihmisen reagoimaan: siitä halutaan pikaisesti eroon. Yhtä kiihkeästi halutaan tietää, miksi juuri tuo tietty paikka kipeytyi. Ja myös: mitä pitäisi tehdä, jotta vaiva ei uusiutuisi. Ja näin olen kysellyt itsekin omien kipujeni äärellä.

Kysymyksistä on vuosien saatossa muodostunut eräänlainen oma terveysfilosofia. Päällimmäiseksi on noussut ruumiin terveyttä koskeva tavoite: kivuton, hyvin toimiva keho.

Mieli ja ruumis ovat yksi kokonaisuus

Ne ovat elinikäiset, erottamattomat kumppanit. Kumpikin vaikuttaa kumpaankin. Niiden vuorovaikutus voi myös vinoutua. Ruumiin kipu tai vamma voi orjuuttaa mieltä: on elettävä ruumiin ehdoilla. Mielen ylivalta voi orjuuttaa ruumista: on elettävä mielen ehdoilla – kunnes ruumis ei jaksa ja tulee ehkä mielen vuoro joutua ruumiin orjaksi.

Hyvä kehosuhde on mielen ja ruumiin demokratiaa

Terve kehosuhde on hyvän terveyden olennainen taustatekijä. Ruumiilta vaaditaan usein kohtuuttomuuksia. Jos samoin kohtelisi lemmikkieläintään, saisi ehkä syytteen eläinrääkkäyksestä ja jopa eläimenpitokiellon. Kansanterveys ja yleinen elämänlaatu kohenisivatkin rajusti, jos kansalaiset velvoitettaisiin kohtelemaan ruumistaan kuten lemmikkieläintään (esimerkiksi: käytä ulkona 3 kertaa päivässä, kiittele, älä ruoki liikaa, helli, kehu).

Luonto on antanut ruumiille elinikäisen ”tehtaan takuun”

Kehossa on monia jatkuvan palautumisen, elpymisen, uusiutumisen ja paranemisen ominaisuuksia. Ne takaavat mahdollisuuden elinikäiseen kivuttomaan, hyvin toimivaan ruumiiseen. Tämä ”tehtaan takuu” ei ole aukoton. Se ei kata kaikkia sairauksia eikä onnettomuuksia. Omissa käsissä on kuitenkin paljon enemmän kuin uskotaan. On asioita, jotka edistävät palautumista, ja asioita, jotka estävät sitä.

Kehon epäsymmetriat: osa on turhia

Pahiten tehtaan takuuta koettelevat kehon epäsymmetriat kuten huono ryhti ja huonot työasennot. Ne ovat jatkuvia ylimääräisiä rasitustekijöitä, joita ”tehtaan lujuuslaskennassa” ei ole otettu huomioon. Ylirasitus kohdistuu jatkuvasti aina samoihin kudoksiin. Ne alkavat fibroitua eli muuttua kudoskovettumia sisältäviksi. On vain ajan kysymys milloin alkavat kivut ja ongelmat.

Epäsymmetriat ovat opittuja tai anatomisia (tai molempia). Opitut ovat turhia. Niistä voi hankkiutua tietoisesti eroon koska tahansa, tarvitaan vain tahtoa, tietoa ja toimenpiteitä. Myös anatomisiin epäsymmetrioihin löytyy monia toimivia palautumis- ja kuntoutumiskeinoja, joskin joskus jää jäljelle vain sopeutuminen.

Itsenäinen piilorasittaja: motorinen automaatio

Motorinen automaatio tuottaa selkäydinrefleksejä. Osa niistä on pelkkiä päälle unohtuneita rasitusautomaatteja. Tunne- ja kehomuistin kokemushistoria elää meissä aina enemmän tai vähemmän läsnä olevana. Mielen eri tasoilla ajelehtivista vanhoista traumoista ja asenteista kytkeytyy päälle muinaisia refleksejä lähes milloin sattuu. Ne lukitsevat eri asteisesti koko elimistöä, lihaksia ja energiaa.

Tämä tuntuu ja näkyy konkreettisesti hieronnassa, kosketuskontaktissa. Tietyt puheenaiheet aiheuttavat yleensä tietynlaisia reaktioita ruumiissa. Tietoinen rentoutuminen ja onnellisten, turvallisten hetkien tietoinen ajatteleminen vaimentavat refleksejä. Ihmiset, jotka ovat edes joskus harjoittaneet tietoista rentoutumista, osaavatkin helpommin säätää motorista automaatiotaan pienemmälle. Samoin näyttää vaikuttavan kokemusten avoin kohtaaminen, erilaiset terapiat ja jopa pelkkä traumoista puhuminen - ihan kuin vanhoihin kokemuksiin päivittyisi uusia, kypsempiä sävyjä ja näkökulmia.

Puutteellinen hengitys ja rentoutuminen

Tehtaan takuuta rasittaa vakavasti myös erittäin yleinen alihengitys. (Erään tutkimuksen mukaan jopa 75% peruskoululaisista kärsii alihapetuksesta.) Puutteellisesta hengityksestä kärsivät niin keho kuin mielikin, erityisesti aivot. Se aiheuttaa mm. lihaskireyttä ja heikentää eniten juuri palautumista, tehtaan takuun ydintä.

Jos ryhtyy kohentamaan hengitystään, törmää heti rentoutumiseen. Rauhallisempi, syvempi hengitystapa ja rentoutuminen kulkevat käsi kädessä. – Jälleen siis tunkee etualalla tuo terveyden kullanarvoinen kummitäti: rentoutuminen.

Terveysliikunnan ohjaus ja kivuton, hyvin toimiva keho

Kivuttoman, hyvin toimivana kehon näkökulmasta on terveysliikunnan ohjeistus liikaa kuntoa ja kestävyyttä korostavaa.

Useimmiten ihmiset ovat ylirasittuneita ja ylikireitä. Ihmiset suhtautuvat työhönsä useimmiten tosissaan: asiat tehdään eikä meinata. Pelkkä tämä asenne aiheuttaa mittavan kehoreaktion: motorinen automaation kytkee päälle maksimaalisen fyysisen suoritusvalmiuden. Ihmiset saavat henkisessäkin työssä usein aivan liikaa myös fyysistä kestävyysrasitusta.

Alkutilan palauttaminen

Myös elämän ylirasituksista voi palautua tehokkaimmin samalla tavoin kuin huippu-urheilussa: palauttavilla harjoitteilla. Venyttelyt sekä fyysinen ja henkinen rentoutuminen ovat parasta palautumista. Vain niillä voi luoda elimistöön sellaisen kudosten lepo- ja alkutilan, jossa lihakset ovat tasapainossa eli kukin kudos on luonnollisessa lepopituudessaan. Vain tässä tilassa elimistö todella lepää niin, että kehon oma uusiutuminen ja paraneminen voivat toimia koko voimallaan.

Hyviä palauttavia harjoitteita ovat myös kaikki kevyet, lyhytkestoiset fyysiset intervallit: lyhytliikunta.

Toimivuus vaati jokapäiväistä venyttelyä

Tee kuten koirat ja kissat: venyttele joka päivä. Keho rasittuu ja tönkistyy joka päivä, jopa levossa. Venyttely vapauttaa kudoksia nopeasti lepotilaan - sitä helpommin ja tehokkaammin mitä useammin venyttelet.

Lyhytliikunta

Tee lyhytliikuntaa muutamia kertoja päivässä. Kestoksi riittää 20-30 sekunnista muutamaan minuuttiin kerrallaan. Oleellista on vain hyräyttää elimistöä aika ajoin hiukan paremmin käyntiin, mikä samalla aina myös vapauttaa ja rentouttaa kehoa eli purkaa päälle jumittunutta kehotilaa. Tällä on myös kuntoa ylläpitävä vaikutus. Huonokuntoiset voivat pelkällä päivittäisellä lyhytliikunnalla nostaa kuntonsa kohtalaiseksi ja vähentää samalla oleellisesti sydän- ja verisuonitautien riskiä.

21 lajia lyhytkävelyä

on menu josta voi valita lyhytliikuntaideoita sekä irrallisiksi harjoitteiksi että lisukkeiksi normaalin kävelyn lomaan. Nämä erilaiset kävelyt ovat keskeisesti esillä Toimiva keho -kursseilla.

Lyhytkävelyt ovat allekirjoittaneen kehittelemiä, 10-20 askeleen kestoisia pikatehopaloja. Niiden avulla voi treenata ryhtiä, rentoutta, voimaa, nopeutta, hengästymistä, liikkuvuutta ja motorisia valmiuksia sekä hengitys- ja verenkiertoelimien kuntoa.

Kestävyys on toinen juttu

Hyvä kestävyys syntyy vain pitkäkestoisella liikunnalla (yli 45 min), jota tarvitaan 2-3 kertaa viikossa. Kivuton, hyvin toimiva keho on tässäkin suureksi avuksi: kun keho toimii hyvin, myös kestävyysliikunta sujuu ratkaisevasti kevyemmin, hauskemmin ja tehokkaammin - eikä kehokaan juuri kipeydy. Siitä voi ruveta jopa tykkäämään!

Kivuton, hyvin toimiva keho & hyvä kunto

on suositeltavin yhdistelmä. Se toteutuu pikku hiljaa kun teet

- venyttelyä ja lyhytliikuntaa joka päivä, yhteensä vähintään 30 min päivässä

- kestävyysliikuntaa 2-3 kertaa viikossa.